Milloin minun tulee panostaa ja milloin kipata?

PokeriPokeri perustuu paljon oikeaan aikaan panostamiseen ja kippaamiseen. Ja siihen ei tietenkään löydy yksiselitteisiä sääntöjä.

Yksi aloittelevien pokeripelaajien suuria virheitä on se, että he eivät osaa kipata ajoissa. Pelistä innostuneina he haluavat olla mukana koko ajan, mutta se kostautuu. Aloittelija saattaa myös kuvitella, että on häpeä kipata, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa.

Mitä suuremmaksi potti on kasvanut ja mitä enemmän siihen on panostanut, sitä vaikeampaa on kippaaminen. Mutta jos tietää, ettei ole mahdollisuutta saada pottia, niin on aivan turhaa lisätä siihen vielä enemmän rahaa. Vaikka se tuntuu katkeralta, niin silloin on parempi kipata. Potin suuruudella ei ole merkitystä, jos se on saavuttamattomissa.

Ammattilaiset osaavat paremmin kipata edellä mainitussa tilanteessa. Esimerkiksi vuoden 1999 WSOP-turnauksessa oli George McKeeverillä 90 % pelimerkeistään potissa, kun hän kippasi järkyttäen katselijat. George tiesi kuitenkin häviävänsä potin, eikä nähnyt mitään syytä hävitä sitä 10 %, mikä hänellä oli jäljellä. Hän jatkoi pelaamista jäljellä olevilla merkeillään ja kohosi finaalipaikalle sekä saavutti pääturnauksessa seitsemännen sijan.

Joskus voi olla parempi kipata, vaikka oma käsi vaikuttaisi aika vahvalta. Kokenut pelaaja osaa arvioida jonkin verran panostuskierrosten kulusta, kuinka hyvät kädet vastustajilla saattaa olla.

Ei ole myöskään helppoa tietää, milloin ja kuinka paljon tulee panostaa. Tässäkin on seurattava tarkasti muiden pelaajien pelaamista ja käyttäytymistä omien korttien lisäksi. Hyvänä apuna ovat todennäköisyyslaskelmat ja pokerikertoimet.

Jos huomaa myöhemmin, että on panostanut tai kipannut väärässä paikassa, ei sitä pidä sen enempää surra. On parempi ottaa siitä oppia seuraavalle kerralle ja keskittyä uuteen kierrokseen.